Elämän spektriä – ja joulun tärkein oppi!

Joulukortti mockup. Kortissa lapsikuva, jossa lukee: joulu on... ensi viikolla!

Kun tajusin, että jouluun on enää viikko, iski ensimmäisenä se tuttu pikkupaniikki, että mitä täytyy vielä ehtiä ja tehdä… Menen kai turhan helposti sellaiseen suoritusmoodiin, luon itselleni kiireen ja paineet ja oletukset, miten kaiken pitäisi olla… Tunnistatko tämän ilmiön?

Mutta kenelle sitä joulua oikein suoritan?

Viime lauantaina, kun palasin kuvauskeikalta, ovella odotti kaksi tonttulakkipäistä minimiestä vaatien: ”Nyt leivotaan pipareita, tänään on pikkujoulut!” Ja sitten me leivottiin, ihan tavallisen sotkun ja kaaoksen keskellä, joululaulut taustalla soiden. 6vee tuumasi onnellisena: ”tämä on paras päivä ikinä!”, johon 4vee komppasi: ”joulu on parasta!” 

Siinä se muistutus taas tuli. Jos jotain, niin lapsillenihan sitä joulun tunnelmaa ja taikaa haluan luoda. Ei heitä kiinnosta minkä korkuinen pyykkivuori on, onko koristeet sävysävyyn tai lähtikö tädille joulukortti vai ei… Heidän muistonsa syntyvät siitä että ollaan yhdessä ja kaikkia hymyilyttää. Ehkä Joulun taika pohjimmiltaan on se kiireettömyyden ja rauhan tunnelma. ✨

Jouluisia lapsikuvia ja muita vuoden 2025 töitä

Popupit olivat tämän vuoden hittijuttu! Pääsin kokemaan lukuisia kivoja kohtaamisia useammassakin tapahtumassa popup-studioni kanssa. Näistä kuvistakin huomaa, kuinka mahtavaan lopputulokseen voi päästä lyhyessäkin kuvaushetkessä. Tunnelma on tärkein, ja se syntyy aidosta kohtaamisesta ihmisen – lapsen tai aikuisen – kanssa.

Nämä ihanat pienemmät ja isommat pikkutontut kuvissa on kuvattu marraskuisen Stressikompassi-tapahtuman joulukortti-popupissa.

Tänäkin vuonna sain valokuvaajana olla mukana koko elämän spektrissä, tähtihetkissä ja surun kohdatessa – kuvata niin vastasyntyneitä, merkkipäiviä kuin viimeisiä jäähyväisiä. Koen että juuri tämä luottamus ja läsnäolo tekee valokuvaajan työstä minulle niin merkityksellistä, että se sytyttää minut vielä 20 vuodenkin jälkeen.

Uusia alkuja ja yllättäviä käänteitä

Takana on hyvin moniulotteinen ja mielenkiintoinen työvuosi. Kesän alusta minulle myönnettiin starttiraha laajentaakseni yritystoimintaani tauon ja sivutoimisuuden jälkeen taas päätoimiseksi, uuden aluevaltauksen eli verkkosivusuunnittelun ja visuaalisen suunnittelun myötä.

Sain tänä vuonna toteuttaa ihan mahtavia projekteja, joista mainittakoon mm. Rämsöön kesäteatterin Pertsa ja Kilu -näytelmän visuaalinen ilme ja markkinointimateriaali, Lemmetsän Stressinhallinnan verkkovalmennuksen visuaalinen ja tekninen toteutus sekä Suomen Kirjallisuusterapiayhdistys ry:n verkkosivu- ja brändinuudistusprojekti, joka tulee päätökseen tammikuussa uuden ilmeen ja verkkosivujen julkaisun myötä. (Toistaiseksi yllä olevan linkin takaa löytyy siis vielä vanhat sivut.) Sekä lukuisia pienempiä, mutta tärkeitä, mielenkiintoisia ja opettavaisia projekteja – sisällöntuotantoa, mainosmateriaalia, valokuvauksia, jne.

Perustimme myös alkuvuodesta yrittäjäystäväni Saija Kotalan kanssa täysin uuden Hyvinvointitapahtumat.fi -konseptin, joka tuottaa hyvinvoinnin pientapahtumia ja tarjoaa yrittäjille kohdennettua näkyvyyttä. Tänä vuonna järjestimme kaksi erittäin onnistunutta Stressikompassi tapahtumaa, Kauppakeskus Ratinassa kesäkuussa ja Kauppakeskus Veskassa marraskuussa.

Hyvinvointitapahtumat.fi-logo

Uusia tuulia myös henkilökohtaisessa elämässä

Vuosi toi mukanaan myös uusia tuulia henkilökohtaiseen elämään, kun saimme tietää odottavamme vielä yhtä pienokaista täydentämään perhettämme. Olen siis saanut tämän loppuvuoden työskennellä kasvavan masu-assistenttini kanssa. Assistentti on hienosti pitänyt huolen, etten istu ihan liian kauaa paikallaan koneen äärellä ja että syön säännöllisesti.. 😉 Kaikinpuolin on kaikki sujunut hyvin, ja ensi maaliskuussa meitä pitäisi olla perheessä yksi lisää.

Pidän taukoa työnteosta raskausvapaan ajan helmi-maaliskuussa, mutta – kiitos uudistettujen perhevapaiden ja puolison työkuvioiden – tarkoituksena on keväällä jatkaa työntekoa osa-aikaisesti vanhempainvapaan ohella. Otan siis vastaan ensi vuodellekin toimeksiantoja niin visuaalisen suunnittelun kuin valokuvausten parissa. Ota rohkeasti yhteyttä!

Nettisivukuvitusta syntyy Suomen Kirjallisuusterapiayhdistys ry:n Tampereen aluejaoston pikkujoulutapahtumassa. Kuva: Sari Kortesoja
Nettisivukuvitusta syntyy Suomen Kirjallisuusterapiayhdistys ry:n Tampereen aluejaoston pikkujoulutapahtumassa. Kuvat: Sari Kortesoja

Kiitos kuluneesta vuodesta!

Kiitos ihan kaikille mahtaville asiakkailleni ja yhteistyökumppaneilleni tänäkin vuonna. Kiitos sinulle, joka ostat pienyrittäjältä! 🙏🏻

Toivotan ihanaa, kiireetöntä ja mahdollisimman stressitöntä joulunaikaa ja -taikaa. Nautitaan hetkestä! ✨

Menestystä, valoa ja rakkautta myös uuteen vuoteen 2026!

Rakkaudella: Maaret Inari

Parhaat vinkit #viidenvaatteenvuosi -haasteeseen ja vastuullisiin vaatehankintoihin

Kirjoitus sisältää myös suosittelumainoslinkkejä, jotka on merkitty *tähdellä. Linkin klikkaaminen ja tarkastelu ei maksa sinulle mitään, mutta mikäli päädyt ostoksille suosittelustani, saatan saada pienen palkkion suosittelusta. Tuet siis samalla pienyrittäjää, kiitos! Ja koska vastuullisuus on minulle tärkeää, suosittelen aina vain vastuullisia yrityksiä enkä suosittele ostamaan, kuin aitoon tarpeeseen. 😉

Päätin koota parhaita vinkkejä teille, jotka haluatte myös kiinnittää huomiota vaatteiden ostokäyttäytymiseenne ja ehkä osallistua Planetaarisen vaatekaapin Viiden vaatteen vuosi haasteeseen.

Mutta sitä ennen tärkeä asia! Parhaillaan käynnissä olevaan Krääsätalous kuriin -kansalaisaloitteeseen tarvitaan vielä nimiä. Lakialoite etenee eduskuntaan kun 50 000 kannatusilmoitusta on täynnä. Kansalaisaloitteella halutaan turvata kuluttajien sekä suomalaisyritysten oikeuksia ja rajoittaa ultrapikamuodin ja krääsäkaupan epäreilua markkina-asemaa. Pelkästään suomalaiset tilasivat viime vuonna yli 22 miljoonaa pikkupakettia Kiinasta, mikä on ympäristön kannalta täysin kestämätöntä. Lisäksi krääsäkauppojen mainontatavat ovat kuluttajan oikeuksia rikkovia ja epäeettisiä. Paitsi että krääsäkauppojen tuotteet eivät ole kestäviä, niissä on myös havaittu merkittäviä turvallisuusriskejä.

Lue lisää aloitteesta: www.kraasatalouskuriin.fi ja allekirjoita aloite: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/14852

Sitten niihin vinkkeihin!

Vinkki 1: Kirpputorit

Sehän on selvä! Mutta saa olla melko onnekas että perinteiseltä kirppikseltä löytää juuri sen mitä juuri sillä hetkellä tarvitsee. Alkutalvesta kierrettiin viisivuotiaan kanssa sinnikkäästi kirppareita talvirukkasia etsien, myös nettikirppiksiä selasin ahkerasti. Mutta käytettynä niitä ei vain ottanut löytyäkseen, eikä luontoni antanut periksi rynnätä heti uusia ostamaan. Tilitin asiasta ystävälleni kahvipöydän ääressä ja kas – hän kävi vaatehuoneestaan kaivamassa kahdet täysin ehjät ja käyttökelpoiset, heidän perheessään jo turhaksi jääneet rukkaset!

Tästä päästään Vinkkiin 2: Avaa suusi kaveriporukoissa – toisen roska voi olla toisen aarre!

Vinkki 3: Panosta laatuun

Tiedän paremmin kuin hyvin, että kun budjetti on tiukilla, tuntuu todella pahalta pistää iso summa rahaa vaatteeseen. Halpa vaate voi houkuttaa, mutta kun parin pesun jälkeen se on nukkaantunut tai ratkeaa saumoista, se harmittaa. Kantapään kautta olen oppinut, että on parempi pistää satanen talvikenkiin ja käyttää niitä 8 vuotta, kuin ostaa joka vuosi uudet parinkympin kengät.  Kymmenisen vuotta sitten rakas ja aina niin suorasanainen ystäväni Niina katseli surkeita, risoja halpiskenkiäni ja kuunteli valitustani jalkakivuista. Hän suorastaan raahasi minut kenkäkauppaan ja säälimättömällä tylytyksellä pisti minut tuhlaamaan reilu 80 € uusiin talvikenkiin. Se tuntui karmealta summalta silloin, mutta niitä kenkiä käytinkin sitten kahdeksan talvea. Kympin per talvi – aika hyvin, kiitos Niina! 😉

Kymmenen vuotta vanhat, kahdeksan talvea palvelleet Rieker-kengät, jotka ovat saumasta ratkenneet.
Kahdeksan talvea palelleet Riekerit. Varmasti osaava suutari voisi vieläkin korjata, mutta olen siirtynyt käyttämään paljasjalkakenkiä.

Vinkki 4: Nautiskele tietoisuudesta ja ekoylpeydestä

Kaikki vaatekaapissani ei todellakaan ole eettistä ja laadukasta. Mutta siihen suuntaan pikkuhiljaa pyrin. Jotenkin saan huomattavaa tyydytystä siitä että tiedän olevani pukeutunut eettisesti tai kierrätettyyn.

Mutta mistä sitten tietää että vaate on eettinen ja laadukas? Mistä edes pitäisi olla tietoinen valintoja tehdessä?

  • Kurkkaa materiaalilappua; Luonnonmateriaalit, kuten orgaaninen puuvilla, villa, pellava, silkki ja hamppu ovat pääsääntöisesti parempia vaihtoehtoja kuin synteettiset kuidut. Kierrätysmateriaalit, esim kierrätetty polyesteri, villa tai puuvilla vähentävät uuden raaka-aineen tarvetta. Huomioi, että keinokuidut, esim. polyesteri, akryyli ja nailon aiheuttavat mikromuovipäästöjä pesussa.
  • Tarkista sertifikaatit; esim. GOTS (Global Organic Textile Standard) – ekoloogisuus ja sosiaalinen vastuullisuus, Fair Trade – reilut palkat ja työolot, Bluesign – ympäristöystävällinen tuotanto, OEKO-TEX 100 – testattu haitallisten kemikaalien varalta, FSC (Forest Stewardship Counsil) – vastuullinen metsänhoito puupohjaisten tekstiilien tuotannossa.
  • Tarkista Ompeleet ja viimeistely; ovatko saumat ja tikkaus siistit ja kestävät? Hyvälaatuinen kangas tuntuu napakalta ja ryhdikkäämmältä.
  • Suosi suomalaista; suomalaiset yritykset toimivat lähtökohtaisesti hyvin vastuullisesti, ihan jo lainsäädännönkin vuoksi. Moni suomalainen yritys antaa tarkkojakin vastuullisuuslupauksia (tsekkaa esim. Nanso, Luhta, Finlaysson tai vastuullisia brändeja saman katon alle kokoava Ivalo.com) Lähellä valmistetut vaatteet myös vähentävät kuljetuksen päästöjä.

En todellakaan sano, että kaiken pitäisi olla täysin eettistä eikä se ainakaan meidän ruuhkavuosiarjessa ole mitenkään mahdollista. En kieltäydy kierrätetystä fleecehaalarista mikromuovin takia. Mutta on mukava olla tietoinen asioista. Voin vaikkapa tehdä päätöksen pestä fleeceä harvemmin ja lyhyemmällä pesuajalla. 

Ruuhkavuosiarjen pyykkivuoret (ja kuvaa on kaunisteltu… :D)

Vinkki vitonen: Huolla!

Viimeisin oivallukseni, laadukkaista materiaaleista valmistettuja vaatteita voi myös huoltaa! Sain tyttäreltä joululahjaksi *nukanpoistajan, jolla olen huoltanut villavaatteita ja esimerkiksi lasten puuvillaisia vaatteita, jotka olisivat ehkä ilman tätä oivallusta joutuneet tekstiilijätteeseen pieneksi jäätyään. Huoltamalla niistä on saanut vielä käyttö- tai kierrätyskelpoisia. Toinen loistoidea on suomalainen innovaatio *vaatelaastarit. Esim *näillä olen paikkaillut lasten haalarinpolvia tai peppua ja saanut samalla lisäheijastinta vaatteeseen. 

Mun luottokaveri vaatehuollossa on Arkivé Atelier. Yritys tarjoaa verkkokaupassaan oikeastaan kaiken tarpeellisen vaatehuoltoon ja blogissaan vielä loistavia vinkkejä ja yksityiskohtaisia ohjeita. Haastavimpiin huollettaviin, kuten laukkuille ja kengille Arkivélta löytyy myös huoltopalvelu.

Maailman hukkuessa tavaraan *Arkivé Atelier tarjoaa mahdollisuuden vaatteiden ja kodin tavaroiden käyttöiän maksimoimiseen.

Vinkki 6: Vaihtotalous Vintedissä

Olen tänä vuonna tutustunut Vintedin ihmeelliseen maailmaan ja tehnyt loistavia ja tarpeellisia löytöjä sekä päässyt hienosti eroon myös omista tarpeettomista vaatteista ja tavaroista. Perinteisellä kirppiksellä vaatteet tekevät melko hitaasti kauppaansa, ToriDiilin ongelmana taas on verrattaen isot kulut, jos haluaa myydä vaatteita eurolla-parilla eteenpäin. Vintedissä ostaja maksaa Ostajan turva -maksun 0,7 € + 5 % tuotteen hinnasta sekä postimaksun, jonka Vinted on viilannut melko pieneksi verrattuna Postin normaaleihin taksoihin. Sen takia Vintedissä käyvät kaupaksi myös euron tuotteet paljon paremmin kuin esim Tori.fi:ssä. Myyjälle palvelu on todella helppo. Tuotteen latausprosessia on automatisoitu melko pitkälle, kun ostaja maksaa aina automaattisesti postit, jää myyjän tehtäväksi vain klikata nappia lähetyskoodin noutaakseen, pakata tuote ja kiikuttaa postiin. Ostajan saatua ja hyväksyttyä paketin raha siirtyy Vinted-saldoon, mistä sen voi siirtää edelleen pankkitilille.

Vintedin miinuspuoli on, että sen(kin) selaaminen on K-O-U-K-U-T-T-A-V-A-A. Olenkin tehnyt itseni kanssa periaatepäätöksen, että käytän ainoastaan Vinted-saldoa ostoksiin välttääkseni liiat ”hei toihan ois kiva” -ostokset. Käytännössä siis vaihtotaloutta!

Jos et ole vielä tutustunut Vintediin, tämän mun kutsulinkin kautta pääset lataamaan sovelluksen.

Ja vielä Viiden vaatteen vuosi 2025 -haasteen kuulumiset

Tätä kirjoittaessa ollaan yli maaliskuun puolivälin. En ole hankkinut uutena vielä mitään. Vintedistä olen ostanut itselleni käytettynä toppahousut ja monot. Viisivuotiaalleni olen hankkinut niin ikään käytettynä Vintedistä välikausikengät ja kuopukselle merinovillakerraston ja loskarit.

Viiden vaatteen vuosi -haaste

Tämä teksti sisältää mainoslinkkejä, jotka on merkitty *-merkillä.

Lähdin vuosi sitten (tammikuussa 2024) mukaan somessa törmäämääni ”Viiden vaatteen vuosi” -haasteeseen, jossa osallistujat pyrkivät ostamaan vain viisi uutta vaatetta vuoden aikana. Tarkoituksena on auttaa pohtimaan ostotottumuksia, vähentää impulssiostoja ja näin olla mukana puuttumassa pikamuodin ongelmiin ja pelastamassa maailmaa vaatejätetteeseen hukkumiselta. Alkuperäisen haasteen ja tarkempaa pohdintaa aiheesta löydät instagramista Aku Varamäen @planetaarinenvaatekaappi -tililtä.

Aku Varamäki on myös yhdessä Sissi Penttilän kanssa kirjoittanut kirjan Planetaarinen vaatekaappi, joka pureutuu vaateteollisuuden ongelmiin ja tarjoaa niihin myös ratkaisuja.

Kustantamo Gummerus: Planetaarinen vaatekaappi
Sissi Penttilä, Aku Varamäki

Miksi viiden vaatteen vuosi -haaste?

Viimevuosina pikamuodin ongelmista ja vaatejätteestä on puhuttu paljon. Toki dokumentteja aiheesta on tehty jo kymmenkunta vuotta takaperin. Siitä huolimatta ongelma paisuu.

En itse ole mikään varsinainen vaateshoppailija tai trendien perässä juoksija. En muutenkaan ostele itselleni mitenkään turhan paljon vaatteita ja kirpparit ovat ennestäänkin tuttuja paikkoja myös vaatehankintoihin. Mutta. Myönnän myös olleeni usein se, joka tärkeän tilaisuuden lähestyessä, ”mulla-ei-oo-mitään-päällepantavaa” -tilanteessa sortuu pikamuotiin, edullinen hinta edellä. Ja sitten harmittelee kun vaate on muutaman pesun jälkeen käyttö- ja kierrätyskelvoton…

Mulle haasteessa oli kyse siitä että panostaisin vaatehankinnoissa laatuun. Voin helposti vähentää kulutustani entisestään, kun löydän vaatteita, jotka kestävät käyttöä ja pesua. Loppujenlopuksi säästän sillä myös omia rahojani. Koska peräänkuulutan itse aina kotimaisten yrittäjien tukemista, oli tämä yksi pointti jota halusin tuoda myös omiin vaatehankintoihini. Halusin myös ottaa tutkimuksen alle kulutustottumukseni yleisesti, antaa asialle ajatusta ympäristön ja eettisyyden näkökulmasta. Halusin myös tehdä pienen osani tietoisuuden lisäämisessä ja siksi kirjoittaa aiheesta @babywearingdays instatililläni ja täällä blogissa. Antaakseni haasteelle ja asialle näkyvyttä edes omissa pienissä piireissäni, ehkä myös innostaa jonkun kaverin mukaan. 

Kuinka haaste sujui vuonna 2024?

Noh, haaste oli mulle helppo. Olen hurahtajatyyppiä, eli jos lähden johonkin mukaan, teen sen yleensä jopa vähän överisti. Vuonna 2024 ostin uutena itselleni lämpimän villapipon, Merrelin talvikengät (alehintaan!) ja lisäksi ostimme tyttären kanssa PMMP:n fanipaidat Olympiastadionkeikalta elokuussa. Alusvaatteita ei tässä haasteessa laskettu, mutta halusin vuoden lopulla palkita itseäni hyvin suoritetusta haasteesta panostamalla kerrankin laatuun niissäkin. Investoin siis ihanaan merinovillaiseen Anitan Panalp Wool -urheilutoppiin ja laadukkaisiin 100% suomalaisella työllä valmistettuihin sukkiin paikalliselta tehtaalta *Sukkamestareilta. Niiden lisäksi ostin kirpparilta ulkoiluhousut joissa oli vielä laput kiinni, joten ne voi ehkä laskea uudeksi, mutta jokatapauksessa pysyin viiden vaatteen tavoitteessa ja vaatehankinnat niin uutena kuin käytettyinä olivat enemmän harkittuja ja tarpeeseen. Lisäksi rohkaistun etsimään käytettynä sellaisia asioita, jotka ehkä ilman haastetta olisin helposti hakenut uutena, kuten kerraston.

Haasteen ansiosta aloin tutkiskella myös omaa liiketoimintaani ja päädyin viemään sitä osaltaan kestävämpään suuntaan etsimällä tekstiilikuvatuotteiden (t-paidat, kassit, meikkipussit jne omasta kuvasta) valmistajan joka ottaa toiminnassaan huomioon ekologisuutta, muovittomuutta, hiilijalanjäljen minimointia sekä eettistä liiketoimintaa. Kirjoittelinkin tästä jo aiemmin Valokuvaajan blogissa.

Kestävyysmietteiden myötä tuli myös idea, että etsisin varastooni käytettyjä kehyksiä valokuville. Voisin jopa korjata ja entisöidä huonompikuntoisia. Mitä mieltä olet, ostaisitko perhekuvasi kehystettynä kierrätettyyn kehykseen? 

Entäpä vuosi 2025?

Jatkan ehdottomasti mukana myös vuonna 2025. Olen löytänyt huippujuttuja haasteen tueksi. Ja keksinyt omia pieniä lisämausteita.. Told you – olen hurahtaja.. 😉

*mainosyhteistyö

Maailman hukkuessa tavaraan *Arkivé Atelier tarjoaa jokaiselle mahdollisuuden vaatteiden ja kodin tavaroiden käyttöiän maksimoimiseen.

Ainoastaan EU:ssa syntyy yhä 12 miljoonaa tonnia tekstiilijätettä vuosittain, suurin osa käyttämiämme vaatteita. Vain viidennes määrästä kierrätetään.

Arkivé Atelierien verkkokauppa sekä huoltotuotteet ja -konseptit ovat arjen muutoksentekijöitä, jotka auttavat ratkaisemaan valtavaa globaalia ongelmaa.

Aivan huippujuttu vai mitä?! Älä heitä pois vaan Huolla!

Uusi vuosi käyntiin ja flunssajuomaa metsästä

Artikkeli sisältää mainoslinkkejä, jotka on merkitty *-merkillä.

Vuoden ensimmäinen metsäretki tehtiin lasten kanssa heti uudenvuodenpäivänä lähimetsässä. Heti tontin rajan tuntumassa, naapurin puolen vanhassa kuusimetsässä olivat syysmyrskyt kaataneet isoja kuusia lasten iloksi, louhikkoisen maaston ollessa jo ennestäänkin mitä parhain kiipeily- ja piiloleikeille. Täällä ajan ja ylimääräisen energian saa lomapäivänä kulumaan loistavasti.

Eväitä söimme oman metsälammen rannalla katoksessa. Eväiden syönti on lasten mielestä retkissä parasta ja eväitä lupaamalla saa vähän vastahakoisetkin pikkuretkeilijät innostumaan. Meidän viisivuotias tosin on sen verran malttamaton evästelijä, että retket on yleensä aloitettava eväiden syömisellä ja sitten vasta pääsee keskittymään muuhun. Ellei sitten päätä kuunnella jatkuvaa minuutin välein toistuvaa ”koskasyödääneväitä” -kyselyä…

Leikkien lomassa huomasin kaatuneessa kuusessa kääpiä. Nappasin kuvaa ja videota tarkistaakseni vielä kotona lajia sekä jokaisenoikeuksia, koska oltiin naapurin metsän puolella. Jokaisenoikeuksista kääpien kohdalla varmassa muistissa oli vain pakurikääpä, jota ei saa kerätä ilman maanomistajan lupaa, ja joka ei itseasiassa ole kääpä laisinkaan.

Aivan kuin arvelinkin, tätä kuusta olivat lahottamassa kantokäävät, joiden kerääminen kuuluu jokaisenoikeuksiin, kuten muidenkin sienten, kunhan kerääminen ei vahingoita kasvualustaa. Koska tämä kaveri oli jo juuret pystyssä pötköllään, vihreät varistaneena, totesin että vahinkoa ei tulisi ja kävin seuraavana päivänä keräämässä muutamat kantokäävät talteen.

Käävät sai kopsuteltua irti helposti puukon kannalla. Nämä olivat ilmeisen tuoreita kääpiä, joten ne oli myös helppo kotona sulettuaan pilkkoa siivuiksi ja paloiksi terävällä puukolla.

Kantokääpä on voimakas antioksidantti ja se voi vahvistaa immuniteettia, auttaa poistamaan tulehdusta ja tukea ruuansulatusta. Kantokääpä sisältää luonnollisia steroideja, triterpeenejä, rasvahappoja ja antihistamiinia.

Kantokääpää voi käyttää uuttamalla veteen, kuivattamalla ja jauhamalla mausteeksi tai vesi-alkoholi tuplauutoksena, joka myös säilyy hyvin.

Kantokääpää voi käyttää myös esim kasvivärjäykseen, sillä saa kuulemma aikaan sinapinkeltaista tai lämpimänruskeaa sävyä. Itse en ole ainakaan vielä käsitöiden ja kasvivärjäyksen pariin eksynyt, joten enempää en tästä osaa kertoa.

Flunssajuoma kantokäävästä

Meillä oltiin joulun pyhät melko tiukassa lenssussa, josta jäi roikkumaan limaista yskää ja nenän vuotamista. Itse meinaan taltuttaa loputkin tästä pöpöstä kantokääpä-inkivääri-kuusenkerkkäjuomalla. Resepti alla, ota kokeiluun ja kerro kuinka toimi?!

1. Valmista kantokääpävesiuute keittämällä tuoreita tai kuivattuja käävän palasia hiljalleen kiehuvassa vedessä noin 2 tuntia. Esimerkiksi viiden senttimetrin kokoinen kääpä pilkottuna noin litraan vettä.

2. Lisää viimeiseksi puoleksi tunniksi uutokseen tuoreen inkiväärin palasia ja muutama kuusenkerkkä. Kerkkiä olen itse kerännyt keväällä oman pihan kuusista pakkaseen.

3. Siivilöi keitos astiaan, mistä voit laimentaa keitetyllä vedellä uutosta juomaksi kuppiin. Oman maun mukaan – minulle sopiva suhde on 1/5 uutosta ja keitettyä vettä . Jos et käytä kaikkea juomaa heti, säilytä sitä jääkapissa. Juoman voit vielä makeuttaa hunajalla tai kuusenkerkkäsiirapilla.

Jos sinun kävi kuten minun, etkä jaksanut valmistaa kerkkäsiirappeja itse viime keväänä, niin *Hyvikseltä saa loistavat makeutustuotteet valkoisen sokerin tilalle. Tsekkaappa vaikka Metsä/Skogen Kuusenkerkkä & Hunaja ja upgreidaa flunssajuoma ihan nextille levelille.